Etusivu » Käärmeen ruokinta

Käärmeen ruokinta

Käärmeet ovat parhaimmillaan hyvin helppoja lemmikkejä mitä ruokintaan tulee. Niitä ruokitaan harvoin, eivätkä ne vaadi omistajaltaan sen suhteen kovin suuria ponnisteluja. Ruokailutilanteet ovat helppoja ja vaivattomia, kun omistaja tietää mitä tekee.

Mitä käärme syö?

Käärmeitä ruokitaan yleisimmin rotilla tai hiirillä, mutta monipuolisuuden vuoksi ruokavalio on hyvä koostaa mahdollisimman monesta eri ruokaeläimestä. Rottien ja hiirien lisäksi käärmeen ruokavalioon voi kuulua esimerkiksi kananpoikia, natalhiiriä, hamstereita, gerbiileitä, suuremmilla käärmeillä kaneja, marsuja ja kanoja, tai tietyillä lajeilla jopa kalaa, hyönteisiä, liskoja tai toisia käärmeitä. Jokaisella lajilla on omanlaisensa ravinnontarpeet, joihin tuleekin tutustua huolella. Ruokaeläimet tarjotaan käärmeelle kokonaisena kaikkine sisälmyksineen eli niitä ei valmistella millään tapaa lämmittämisen lisäksi. Käärme saa kaikki tarvitsemansa vitamiinit ja ravintoaineet kokonaisesta ruokaeläimestä, joten se ei tarvi minkäänlaisia vitamiinilisiä ruokaansa (muutamia poikkeuksia kuitenkin on, kuten kalaa syövät käärmeet). Ihmisille tai muille eläimille tarkoitetut käsitellyt lihatuotteet eivät kuulu käärmeen ruokalistalle.

Suomessa elävän ruuan syöttäminen käärmeelle on lailla kiellettyä, joten ruokaeläimet tarjotaan jo valmiiksi kuolleena. Elävän ruoan syöttäminen on laillista vain äärimmäisessä poikkeustapauksessa, eli jos käärmeen henki on uhattuna syömättömyyden vuoksi ja mitkään muut keinot eivät toimi. Silloin punnitaankin käärmeenomistajan etiikkaa, voiko toiselle eläimelle aiheuttaa kärsimystä vain jotta toinen voisi elää?


Miten usein käärme syö?

Vaihtolämpöisyyden ansiosta käärmeen energiankulutus on huomattavasti alhaisempaa kuin tasalämpöisillä, jonka vuoksi myös ravinnontarve on vähäisempää.

Ruokintatahti vaihtelee käärmeen iän, koon ja lajin mukaan. Myös yksilölliset erot, sekä eri tilanteet vaikuttavat tahtiin merkittävästi. Keskimäärin pieniä poikasia ruokitaan kahdesti viikossa, nuoria käärmeitä parin viikon välein ja aikuisia 3vk-2kk välein. Käärmeen (ja ruokaeläimen koon) kasvaessa ruokintaväliä harvennetaan asteittain. Ruokintatahti riippuu paljon myös omistajan mieltymyksistä; jotkut tykkäävät ruokkia aikuisia käärmeitä useammin ja pienellä ruokaeläimellä, kun taas toiset suosivat harvempaa ruokintaväliä ja mahdollisimman isoa ruokaeläintä. Mieltymyksistä huolimatta ruokaeläimen kokoa ei saa pienentää vain siksi, että käärmettä voisi ruokkia mahdollisimman usein. Käärmettä ei saa myöskään tehoruokkia vain jotta siitä kasvaisi mahdollisimman iso (=ylipainoinen) tai sen ruokintaa ei saa harventaa jotta se ei kasvaisi liian isoksi.


Ruokaeläimen koko

Yleisenä nyrkkisääntönä käärmeelle sopiva ruokaeläin on hieman paksumpi kuin käärmeen paksuin kohta. Sopivaan kokoon vaikuttaa kuitenkin paljon käärmeen laji; pään koko, leukojen liikkuvuus, kaulan paksuus ja kropan paksuus. Joillain lajeilla sopiva ruoka voi olla huomattavasti pienempää kuin ruumiin paksuin kohta, joillain taas lähes tuplasti paksumpaa. Kasvavalle käärmeelle ruoan tulee olla niin isoa, että käärme joutuu tekemään hieman töitä nielläkseen sen, liian helposti nielty ruokaeläin on turhan pieni. Jos ruokaeläin on liian suuri, käärme ei syö sitä ollenkaan, sylkee sen pois kesken nielemisen tai oksentaa ruokailun jälkeen muutamassa päivässä. On yleistä että käärmeen ruokakoko arvioidaan alakanttiin ja pelko liian suuresta ruuasta on useimmiten aiheetonta, sillä käärme venyy enemmän kuin moni arvaakaan.

Kun ruokintatahti ja ruokaeläimen koko ovat sopivat suhteutettuna toisiinsa, kasvuikäinen käärme kasvaa tasaiseen tahtiin olematta kuitenkaan ylipainoinen ja täysikasvuinen käärme pysyy painossaan, laihtumatta tai lihomatta.

Ruokin omat käärmeeni yleensä mahdollisimman suurella ruualla ja pitkällä aikavälillä. Epäsäännöllisyyttä luon satunnaisilla ruokakoon tai ruokintarytmin vaihteluilla. Mitään erityisen tarkkaa ruoka-aikataulua en noudata ja epäsäännöllisyydetkin syntyvät lähinnä sen mukaan milloin satun muistamaan käärmeiden ruokinnan ja milloin pakkasessa on ylimääräisenä pienempää ruokaa, tai sopiva ruokakoko on loppu.

Siinä missä vaikkapa koira vaatii joka päivä kellontarkasti aamu- ja iltaruokansa, käärmeelle useampi päivä, tai muutama viikko sinne tänne on aika samantekevää. Itseasiassa epäsäännöllinen ruokintatahti on käärmeelle jopa eduksi. Käärmettä ei tarvitse syöttää orjallisen tarkasti päivälleen tietyn ajan välein, sillä sen elimistö kestää syömättömyyttä hyvin ja epäsäännöllisyys on sille luonnollista. Liian huoleton ei ruokailunkaan suhteen saa silti olla, hajamielisenkin täytyy pysyä tilanteen tasalla, eikä käärmeen hyvinvoinnista tingitä. Jos käärme alkaa laihtua tai voida huonosti, on toimintatapoja muutettava.


Miten käärme syö?

Ruuan nieleminen saattaa näyttää siihen tottumattomalle yllättävän hurjalta tilanteelta, syöhän käärme ruokansa kokonaisena ja pureskelematta. Nisäkkäisiin verrattuna todella harvoin syövänä eläimenä käärmeen nauttima kerta-annos on iso ja se ei humpsahda perille aivan vaivatta. Syödessä käärmeen leuat lähtevät sijoiltaan tilapäisesti, mahdollistaen suuren saaliin murkinoinnin. Niellessään käärme veulaa leukojaan vuorotellen ja nitkuttelee vartaloaan saadakseen ruuan etenemään vatsaan asti. Käärmeen nahka venyy ruokaillessa yllättävän paljon, etenkin kaulasta, niin että suomujen välit näkyvät voimakkaasti. Kun ruoka on nielty, käärme haukottelee ja asettelee leukansa pikkuhiljaa takaisin paikoilleen.


Mistä ruokaeläimet hankitaan?

Tavallisimmin ruoka hankitaan pakasteena eläinkaupoista; kivijalkaliikkeistä tai matelijoihin erikoistuneista verkkokaupoista. Kaikissa kivijalkaliikkeissä käärmeenruokaa ei myydä, mutta jos liikkeen valikoimiin kuuluu matelijatarvikkeet, yleensä sieltä löytyy myös pakasteruokaa käärmeelle. Edellä mainituista paikoista hankitut ruokaeläimet ovat valtaosin suurissa ulkomaisissa kasvattamoissa kasvatettuja ja laadultaan vaihtelevia.

Vaihtoehtoisesti ruuat voi hankkia pieniltä suomalaisilta harrastelijakasvattajilta. Tällaisia ovat vartavasten ruokaeläimiä kasvattavat käärmeharrastajat, tai jyrsijöitä/lintuja tavoitteellisesti kasvattavat harrastajat, jotka myyvät karsittuja poikasia tai vanhuuden vuoksi lopetettuja aikuisia eläimiä ruuaksi käärmeille. Eettisissä oloissa kasvatetut ja hyvin ruokitut eläimet eivät juuri tuo kasvattajille rahallista voittoa, joten niitä harvemmin kasvatetaan ainoastaan myyntitarkoitukseen. Saatavuus kotikasvatteisilla ruokaeläimillä on vaihtelevaa ja määrät ovat huomattavasti pienempiä kuin eläinkaupoissa, mutta laadultaan ne ovat vastuullisella kasvattajalla ensiluokkaisia.


Mihin kellonaikaan käärme ruokitaan?

Ruokailun ajankohta riippuu täysin siitä onko käärme päivä- vai yöaktiivinen. Pääosin päiväaktiivisille ruoka tarjoillaan kun terraarion valot ovat päällä ja yöaktiivisille kun valot ovat sammuneet. Yksilöllisiä eroja kuitenkin on ja oman käärmeen ruokailumieltymykset oppii tuntemaan ajan kanssa. Joillekkin yksilöille vuorokaudenajalla ei ole mitään merkitystä, vaan ruoka maistuu oli valoisaa tai ei.


Käärmeen ruokkiminen

Ruuan sulattaminen
Kasvattaessa ruokaeläimiä itse, yksinkertaisimmillaan ruokintatilanne etenee sopivan kokoisen ruokaeläimen valinnasta sen asianmukaiseen lopetukseen ja käärmeelle tarjoamiseen heti lopetuksen jälkeen. Yleisimmin kuitenkin ruokaeläimet hankitaan pakasteena ja jäisenä niitä ei tietenkään voi käärmeelle antaa, joten ruokaeläin sulatetaan ja tarjotaan lämpimänä. Sulatus hoituu helposti vesihauteessa; astia täytetään niin kuumalla vedellä kuin hanasta tulee (max 65 ºC, ruokaeläintä ei tule keittää) ja ruokaeläin laitetaan veteen joko sellaisenaan tai muovipussissa. Veden saattaa joutua vaihtamaan kertaalleen kuumaan veteen, jotta ruoka sulaa läpikotaisin ja on sopivan lämmintä (noin kädenlämpöistä) käärmeelle tarjottavaksi. Ruuan ollessa sopivan lämpöistä se voidaan kuivata, esimerkiksi laskemalla hetkeksi sanomalehdelle ja sen jälkeen talouspaperilla. Ruokaeläimiä ei voi sulattaa mikrossa, sillä ne räjähtävät. Myöskään kypsäksi asti ruokaa ei tule lämmittää, tarkoitus on vain ja ainoastaan sulattaa.

Ruuan tarjoaminen käärmeelle
Sulatuksen ja mahdollisen kuivauksen jälkeen ruoka annetaan käärmeelle heti, jottei se ehdi jäähtymään liikaa. Käärmeestä (ja omistajan mieltymyksistä) riippuen ruoka tarjotaan sille joko pihdeistä, suoraan kädestä tai terraarioon jättäen. Jotkut käärmeet syövät mielummin liikkumatonta ruokaa ja jotkut taas suosivat pihdeissä heiluvaa ruokaa. Joissain tapauksissa saattaa olla aiheellista ottaa käärme terraariostaan erilliseen ruokintaboksiin ruokailemaan, josta se siirretään syötyään takaisin terraarioon. Suoraan terraarioon syötettäessä terraarion pohjamateriaalin tulee olla niin hienojakoista ettei se aiheuta ongelmia joutuessaan mahdollisesti ruokailun yhteydessä käärmeen ruuansulatukseen. Vaihtoehtoisesti käärme voidaan syöttää korkealle oksistoon, jolloin kontaktia pohjamateriaaliin ei synny.


Kun käärme on syönyt

Syötyään useimmat käärmeet vetäytyvät piiloon sulattelemaan ruokaansa, jotkut harvat saattavat jäädä köllöttelemään näkyvämmällekin paikalle. Toiset hakeutuvat terraarion lämmittelypaikalle ja jotkut saattavat sulatella ruokansa viileämmässä. Ruuan sulattamiseen menee käärmeen ja ruuan koosta riippuen yleensä muutamasta päivästä viikkoon, joillain kestää kauemminkin. Käärmeen sulatellessa ruokaansa se harvemmin liikkuu terraariossaan, eikä täysin samassa paikassa koko sulattelun ajan lepäilykään ole tavatonta. Käärmeelle onkin hyvä suoda ruokarauha ja antaa sen olla kaikessa rauhassa koko ruuansulatusprosessin ajan. Kun ruoka on sulanut, käärme lähtee liikkeelle ja jonkin ajan päästä töräyttää suolensa tyhjäksi kloaakista, eli yhteissuolesta. Käärmeellä ei ole erillisiä aukkoja ulosteelle ja virtsalle, vaan kaikki eritteet tulevat yhteissuolesta.


Ylensyöttäminen

Käärmeiden ylensyöttäminen terraario-oloissa on harmillisen yleistä. Se aiheuttaa sisäelinten rasvoittumista, lihomista ja voi johtaa ennenaikaiseen kuolemaan. Terveelliseen ruokintatahtiin kannattaa pyrkiä, sillä se on huomattavasti helpompaa kuin ylipainoisen käärmeen laihduttaminen.

Ylensyöttämisen syynä ovat yleisimmin käärmeen käytöksen inhimillistäminen tai tietämättömyys. Omistajasta saattaa tuntua kuin käärme kerjäisi lisää ruokaa pälyillessään terraariosta ulos heti sulatettuaan edellisen eväänsä ja heltyy antamaan uuden aterian. Liian tuhti syöttäminen ei ole aiheellista siksi että käärme tuntuisi syövän niin paljon kuin sille tarjotaan. Ruokailuja täytyy osata rajoittaa. Joskus käärmeen elimistölle normaaliin ruokailutahtiin tottuminen voi tuntua omistajalle hankalalta, saattaa tuntua kuin käärmeen ruokkiminen sopivan harvasti olisi eläimen hoidon laiminlyöntiä. Tilanne on todellisuudessa kuitenkin päinvastainen; liikaruokkiminen on hoidon laiminlyöntiä. Sopivan ruokintatahdin ja ruokakoon löytäminen voi välillä tuntua haastavalta ja silloin kannattaakin kääntyä lajisi tuntevan harrastajajoukon puoleen.


Painonkehityksen seuranta

Käärmeen punnitus ja painonkehityksen seuranta tasaisin väliajoin on erinomainen apu käärmeen ruuan koon ja ruokintatahdin sopivuutta puntaroidessa. Myös käärmeen ruokaa voi olla hyödyllistä punnita, ellei joka kerta, edes satunnaisesti. Punnitukseen käy tavallinen keittiövaaka ja käärme voidaan asettaa vaa’an päälle esimerkiksi kannellisessa kuljetuslaatikossaan. Vähennä vain punnitustuloksesta kuljetuslaatikon ja kannen paino. Punnitse käärme aina tyhjällä vatsalla saadaksesi mahdollisimman todenmukainen mittaustulos. Jos kasvavassa iässä oleva käärme ei ole saanut lisää painoa, tai se on kasvanut vähän turhankin paljon, on korjausliike helpompi tehdä lukujen avulla, kuin vain arvioimalla pelkän ulkomuodon perusteella. Silmä tottuu näkemäänsä helposti ja käärmeen kasvua tai laihtumista ei välttämättä huomaa, mutta muistiin kirjoitetut luvut kertovat totuuden. Luvut helpottavat myös kysyessäsi apua muilta harrastajilta; neuvoja on helpompi antaa kun sinulla on käärmeen ja sen ruuan paino tiedossa tarkkoina numeroina sanallisen kokoarvion sijaan.


Artikkelin kirjoittaja



Jätä kommentti